Syksyiset aamuni

Aamulla herään aikasin herätyskellon soittoon, jonka host-veljeni minulle osti Lontoon-matkaltaan tuliaiseksi, ja otan suihkun radion pauhatessa, kun tiedän vanhempien jo heränneen, nauttivan kahvia alakerrassa ennen töihin lähtemistä. Nautin itsekin kupillisen kahvia ennen kouluun lähtemistä, enemmän tottumuksesta kuin mistään muusta, sillä kofeiinia se ei sisällä tässä taloudessa (joten herätys-keinona se ei toimi). Pakkaan eväät mukaan: kinkkuleivät ja omena ja matkaan lintujen laulaessa alas meidän mäkeä bussipysäkille odottamaan bussia yhdessä muiden kanssa.

Koulumatkani täällä kestää vain vartin, vaikka matka on pituudeltaan yhtä pitkä kuin se 45 minuutin matka jonka Suomessa heitin joka aamu. Bussi kylläkin pysähtyy matkan aikana noin viitisen kertaa, joka ei ole paljon mitään. Bussikulttuurikin on huimasti erilainen, koska suomalaiset bussissa on ihan omalaatuisia. Täällä minulle saattaa joku tuntematon tulla juttelemaan, kyselemään, että olenko se suomalainen vaihtari tai muuta vastaavaa, ja hymyjä heitellään paljon helpommin. Katsekontaktia ei pelätä kuin jotain tarttuvaa sairautta, täällä kysytään vierustoverilta lupaa ennen kuin istutaan ja bussissa on aina kova melske koko matkan ajan, kun ihmiset juttelevat kaikesta maan ja taivaan välillä. Mutta Suomessa ei sentään rynnätä bussiin sen saapuessa vain saadakseen istumapaikan (se on yhtä hullunmyllyä joka päivä kun ihmiset työntävät toisiaan päästäkseen ensimmäisenä sisään).

Rakastan aamuja, jolloin aurinko on juuri nousemassa ja bussin ikkunoista pystyy sen nousua seuraamaan upeiden peltojen ja niittyjen keskellä. Niinä päivinä tekisi mieli jäädä bussista pois ihailemaan maisemaa, eikä mennä viettämään aikaa siellä historian tunnilla, jossa ei ymmärrä mitään. Perjantaina onkin tiedossa ensimmäisen todistuksen saaminen, joka vähän jänskättää, vaikka aikalailla tiedänkin ne aineet mistä saan nollan ja missä taas olen onnistunut yllättävänkin hyvin. Sitten odottaa kauan odotettu loma ja toivon, että ilmat jatkuisivat yhtä kauniina kuin mitä ne ovat lähiaikoina olleet (mutta Belgian tuntien, näin ei varmaan tule tapahtumaan...).

Ruska alkaa täälläkin pikkuhiljaa näkyä

Syksyn parhaita hetkiä

Talo kaikista oikealla on meidän oma (ja kattoikkuna joka siinä näkyy, johtaa huoneeseeni!)

Kasteiset aamut

PS. KIITOS SUURESTI MAMILLE APUPAKETISTA<3

I wake up early in the morning to the sound of an alarm clock, that my host-brother brought me from his little trip to London, and I take a shower with the radio blaring, because I know that my host-parents are already up, having coffee downstairs before they're off to work. I have a cup of coffee myself before I run off to school, but that's more of a habit than anything else, because the coffee in this household doesn't have any caffeine (so it doesn't serve to wake me up). I pack my lunch with me: ham sandwiches and an apple and I'm off while the birds are singing, down our little hill to the bus stop to wait for the bus along with the others.

My trip to school here takes about 15 minutes, although the distance is the same for the 45 minute trip that I travelled in Finland every morning. This bus however stops closer to five times during the journey, which is barely anything. The bus-culture is honestly very different, as finns in a bus are unique. Here it's normal for a person, who I don't know, to come and talk to me, to ask me whether I'm the finnish exchange student or whatnot and smiles are thrown around a lot more easily. Eye contact is not feared like some contagious disease, you ask your neighbour for permission before sitting next to them and there's a lot of commotion throughout the journey due to people talking about everything and nothing. But at least in Finland, you don't push your way into the bus when it arrives just to get to sit down (it's quite the chaos every day when people literally shove in to be the first ones in the bus).

I love the mornings when the sun is just rising and through the windows of the bus, you can follow its way up from behind the amazing fields and meadows. On those days, I'd love to just hop off the bus and enjoy the view for a little while, instead of going to spend time in the history classes, where I don't understand a thing. On Friday, we'll be getting our first mid-term reports, which I'm a little nervous about, although I pretty much know the classes from where I'll be getting a zero and the ones where I've succeeded a lot better than expected. Then finally the long-awaited vacation and I really hope that the weather would stay as pretty as it has been lately (but knowing Belgium, that will not be the case...).