2 päivää lähtöön

Viimeiseen viikkooni Suomessa on kuulunut loputon sade, koulussa käynti (vaikkakin vain kavereita moikkaamassa) ja syksyn viileät tuulet. Kesäni Suomessa näyttää siis olevan ohi, ainakin tältä vuodelta. Kesä on ollut älyttömän hieno ja olen niin kiitollinen kaikille jotka siihen osallistuivat! Viime viikonloppuna sanoin heipat Leponiemelle, rakkaalle kesäasunnollemme, tänä viikonloppuna se on heihei koko Suomelle, sekä kaikelle tutulle ja turvalliselle.

Videoiden kuvaus ei ole koskaan ollut se minun juttuni, sillä olen keskittynyt valokuvaamiseen. Kesällä nyt kuitenkin innostuin kuvailemaan videopätkiä sieltä sun täältä ja päätin niistä muodostaa tämmöisen koosteen. Itkut ja naurut purkautuivat näitä clippejä katsellessa, teitä tulee niin ikävä! Kiitokset varsinkin Ronjalle ja Fannylle, jotka tässä videossa esiintyvät. Kiitos siitä, että mulla on teidät elämässäni.


kesä13 from Sanni Lääperi on Vimeo.


My last week in Finland is made up of endless rain, going to school (even if it was just to say hi to my friends), and the cold autumn breeze. My summer in Finland seems like it's over, at least for this year. It has been an amazing summer and I'm so grateful to everyone who was a part of it! Last weekend I said my goodbyes to Leponiemi, our beloved summerhouse, this weekend I'm saying goodbye to all of Finland as well as everything I'm used to.

I've never been one to film videos, because I've concentrated on photography. This summer, however, I found myself filming little clips here and there and I decided to compile this video from them. Laughter and tears erupted while watching these clips, I'm going to miss you all so much! Special thanks to Ronja and Fanny, who made their appearances in this video. Thank you that I have you in my life.

15 päivää lähtöön

Kesä on viilettänyt ohi ihan huomaamatta. En ole halunnut kuluttaa aikaani ajatellen lähtöpäivää, vaan keskittyä viettämään ihanan kesän yhdessä perheen ja ystävien kanssa. Näin siinä onkin käynyt. Menoa ja vilskettä on kesässä riittänyt, mutta myös rauhanomaisia hetkiä aurinkotuolissa. Hyviin muistoihin ei tarvita kuin hetki. Emme me muista kokonaisia kuukausia, viikkoja, tai edes päiviä, vaan muistamme pieniä, tärkeitä hetkiä. Hetkiä, joilla on merkitystä.

Paahtavan auringon alla loikoilua, kylmässä järvivedessä lillumista, kavereiden seurassa kahvittelua, juhlimista, hyvää musiikkia, niin hervatonta naurua, että vatsalihakset alkavat kehittyä ja vettä valuu virtoina silmistä, vatsaa täyttäviä sukulaiskierroksia, äidin ja minun jokavuotinen shoppailu ja sushireissu helsingin alennusmyynteihin, marjojen poimimista, halkojen pinoamista, rapujen popsimista, myöhään valvomista, pitkään nukkumista, kaiken maailman kesäherkkujen leipomista, juhannustaikojen tekemistä, saunomista, sydäntä järisyttävän musiikin kuuntelemista livenä. Näistä, ja monista muista hetkistä muodostuu minun kesäni.

Nyt kun alkaa viimeiset kaksi viikkoa Suomessa olla käsillä, pitää alkaa kunnolla miettimään mitä otan mukaan, mitä kaikkea vielä pitäisi hoitaa ennen lähtöä. Monet kyselevät minulta: "Jännittääkö?" Totuus on, että kaikkia läheisiäni tuntuu jännittävän enemmän kuin minua itseäni. Ehken sitä vain ole vielä sisäistänyt, että tosissaankin lähden parin viikon kuluttua pois kaikesta minulle tutusta. Vuoden ns. "kummitäti" on myös ottanut minuun yhteyttä ja hän on ollut joskus Ruotsissa vaihdossa! En malta odottaa kaikkien näiden ihmisten tapaamista!

Summer has gone by in a breeze. I haven't wanted to use my time thinking about my departure, but rather to concentrate on spending an amazing summer with my friends and family. This is exactly how it's been. There's been a bunch of coming and going this summer, but I've also had the chance to sit back and enjoy the sun. You only need a moment for good memories. We don't remember entire months, weeks or even days. We remember small, important moments. Moments that matter.

Lounging under the blazing sun, splashing around in a cold lake, having coffee with friends, partying, good music, laughing so hard that you can feel your abs develop and water flowing from your eyes like streams, visiting relatives where you're stomach gets more than enough to eat, my mom's and my annual shopping and sushi trip to the sales of Helsinki, picking berries, stacking firewood, munching on crayfish, staying up late, sleeping over 12 hours, baking all sorts of summertreats, doing midsummer's magic, relaxing in the sauna, listening to live music that makes my heart tremble. These, as well as many other moments, form my summer.

Now that my last 2 weeks in Finland are starting to be at hand, I have to really start thinking about what to take with me and what needs to be done before I leave. Many people ask me: "Are you nervous?" Truth be told, all the people close to me seem to be more nervous than I am. Maybe I just haven't fully understood that I'm actually leaving in a few weeks, leaving behind everything that's familiar to me. My so-called "godmother" for the year has also contacted me and she was an exchange student in Sweden! I can't wait to meet all these people!

vain rakkaus meidät perille vie

Ensimmäinen lukiovuosi on nyt päättynyt. En ole enää priippari, enkä enää kuulu L12e luokalle. Ihan mukava on kyllä lähteä mahtavalla todistuksella, stipendillä ja kaikella sillä rakkaudella mitä olen saanut ja päässyt antamaan luokkalaisilleni. Haluan kiittää teitä kaikkia, jotka ovat tämän lukuvuoden piristäneet päiviäni, auttaneet haasteissani, kritisoineet opettajien arviointi-menetelmiä kanssani, aiheuttaneet naurua, iloa ja hyvän olon tunnetta kouluympäristössä. Siellä kun viettää suurimman osan ajastaan, niin on älyttömän mahtavaa, että ihmiset jaksavat luoda tuollaista viihtyisää ilmapiiriä. Tulen kyllä vuoden päästä takaisin, enkä unohda teistä yhtäkään! Pakko silti myöntää, että ikävä tulee, sillä olette aivan mahtavia ihmisiä! :')

Vähän harmittaa kyllä, ettei kaikkiin ehtinyt tutustua kunnolla, ainakaan vielä! Vuosi vilisti salaman nopeasti silmien edestä, eikä sitä ehtinyt oikein ymmärtämään, kuinka monia ihmisiä on, joilla on omat tarinansa ja taustansa, jotka suorastaan odottavat kuuntelevia korvia. Onneksi elämä on vasta edessä ja aikaa luultavasti riittää kyllä. Monet ihmettelevätkin sitä, että valmistun vasta 20-vuotiaana lukiosta. Toki, kuulostaahan se hieman erikoiselta nykyajan nuorten korville, joilla on kauhea kiire valmistua ja jatkaa elämäänsä. Mutta aikaahan löytyy kyllä! Ei yhdellä tai kahdella vuodella ole niin paljon merkitystä sitten, kun vanhempana katsoo takaisinpäin elämäänsä. Pitää ottaa ilo irti hetkestä, eikä kiirehtiä turhaan elämässä. Kaikki tulee kuitenkin aikanaan.

Nyt kuitenkin toivotan kaikille hyvää kesää! Muistakaa, että kesästä tulee ihan niin hyvä, kuin itse teet siitä! Joten nauttikaa! Varsinkin hyvät luokkalaiseni, jotka jatkavat IB:llä ensi vuonna, sillä sitten ei enää lomailla! (:

My first year in high school is now over. I'm no longer a pre-IB, nor do I belong to L12e anymore. It's actually quite nice to leave with a great report card, a scholarship, and all the love I've received and had the chance to give to my classmates. I want to thank you all, who have brightened up my days, helped me with my challenges, criticized the teachers' evaluation methods with me, and caused laughter, joy, and a good feeling in the school environment. We do spend most of our time in school, so it's wonderful how people can be bothered to create a cosy atmosphere. I'll be back in a year and I won't forget a single one of you! But I have to admit, I'll miss you loads, since you guys are amazing! :')

It's a little unfortunate, that I didn't have time to get to know everyone properly, at least not yet! The year just seemed to go by in a flash, and I didn't have time to understand how many people there are, whose stories are waiting to be heard. Luckily, life is still ahead of us, and there should be loads of time in the future. Many wonder about the fact that I don't graduate until I'm 20. Sure, it sounds a little peculiar to the ears of today's young, who are in such a hurry to graduate and get on with their lives. But there is time! One or two years don't matter so much when you're older and you look back at your life. You should enjoy the moment and not rush in vain. Everything will play out in the end.

Now I want to wish you all an amazing summer! And remember, the summer will be just as good as you make it, so enjoy! Especially my dear classmates, who will continue in IB next year, because then there won't be any time for vacation! (:

kesän tuulet puhaltavat jo

Olen hypännyt nyt pois koulun penkiltä! Viimeinen koeviikko on ohi ja kesä kurkkii uteliaana kulman takana. Muutama päivä pitää kuluttaa vielä ennen todellista vapautta. Tämä ensimmäinen lukio-vuosi on viilettänyt ohi niin nopeasti, etten oikein ole pysynyt perässä. Pre-IB sykissä sujui sankoin työmäärin, mutta arvosanat pysyivät korkealla (viimeisiä numeroita en kyllä ole vielä saanut). Hassua myöntää, mutta on hieman tyhjä olo, kun yhtäkkiä ei olekaan mitään koulutehtävää, mikä pitäisi saada tehtyä. Vieroitukseksi olen auttanut muita ystäviäni, joilla kokeita vielä on.

Kesäkesäkesä. Mitäköhän se tällä kertaa tuo tullessaan? Pienenä lapsena kesät tarkoittivat mökkielämää sekä vierailuja mummolassa. Kun mietin kesää, tulee ensimmäisenä mieleen Tykkimäki-retket joihin Mummi vei minua ja veljeäni, useat Paljärven olympiakisat ja metsässä piileskelyt. Muistuu mieleen Ristiinan mökin lettujen paistamiset, joita Ukki kehui aina, oli lopputulos mikä tahansa. Muistan iskän hyppäävän järveen sukat jalassa, muistan syöttäneeni karkkia serkkujen koiralle, muistan ulkohuussien lemun ja sammalpeitteisen kellarin. Niin paljon kesämuistoja, mutta jokaisessa kesässä on tietyt elementit: lämpö, aurinko, uiminen, jäätelö ja rentoutuminen.































I'm off the school bench! The last exam week is over and summer is peeking curiously behind the corner. A few more days need to be spent before real freedom. This first year of high school has flown by so quickly that I haven't really kept up with it. Pre-IB in syk was full of work, but my grades stayed high (though I haven't received my last grades yet). It's funny to admit, but I feel a little empty now that suddenly I don't have any school assignment to work on. To cope with that, I've been helping my other friends, who still have exams to take.

Summersummersummer. What will it bring along this time? As a small child, summers meant spending time at my cottage and visits to my grandparents. When I think of summer, the first things that come to mind are the trips to Tykkimäki, where Grandma would take me and my brother, the numerous Paljärvi olympics and the hiding in the woods. I remember the times at the Ristiina cottage when we'd make crêpes, which my Grandpa would always praise, no matter the outcome. I remember Dad jumping into the lake with his socks on, I remember feeding candy to my cousins' dog, I remember the stench of the outhouses and the cellar covered in moss. So many summer-memories, but they all share certain elements: warmth, sun, swimming, ice-cream and relaxation.