kesän tuulet puhaltavat jo

Olen hypännyt nyt pois koulun penkiltä! Viimeinen koeviikko on ohi ja kesä kurkkii uteliaana kulman takana. Muutama päivä pitää kuluttaa vielä ennen todellista vapautta. Tämä ensimmäinen lukio-vuosi on viilettänyt ohi niin nopeasti, etten oikein ole pysynyt perässä. Pre-IB sykissä sujui sankoin työmäärin, mutta arvosanat pysyivät korkealla (viimeisiä numeroita en kyllä ole vielä saanut). Hassua myöntää, mutta on hieman tyhjä olo, kun yhtäkkiä ei olekaan mitään koulutehtävää, mikä pitäisi saada tehtyä. Vieroitukseksi olen auttanut muita ystäviäni, joilla kokeita vielä on.

Kesäkesäkesä. Mitäköhän se tällä kertaa tuo tullessaan? Pienenä lapsena kesät tarkoittivat mökkielämää sekä vierailuja mummolassa. Kun mietin kesää, tulee ensimmäisenä mieleen Tykkimäki-retket joihin Mummi vei minua ja veljeäni, useat Paljärven olympiakisat ja metsässä piileskelyt. Muistuu mieleen Ristiinan mökin lettujen paistamiset, joita Ukki kehui aina, oli lopputulos mikä tahansa. Muistan iskän hyppäävän järveen sukat jalassa, muistan syöttäneeni karkkia serkkujen koiralle, muistan ulkohuussien lemun ja sammalpeitteisen kellarin. Niin paljon kesämuistoja, mutta jokaisessa kesässä on tietyt elementit: lämpö, aurinko, uiminen, jäätelö ja rentoutuminen.































I'm off the school bench! The last exam week is over and summer is peeking curiously behind the corner. A few more days need to be spent before real freedom. This first year of high school has flown by so quickly that I haven't really kept up with it. Pre-IB in syk was full of work, but my grades stayed high (though I haven't received my last grades yet). It's funny to admit, but I feel a little empty now that suddenly I don't have any school assignment to work on. To cope with that, I've been helping my other friends, who still have exams to take.

Summersummersummer. What will it bring along this time? As a small child, summers meant spending time at my cottage and visits to my grandparents. When I think of summer, the first things that come to mind are the trips to Tykkimäki, where Grandma would take me and my brother, the numerous Paljärvi olympics and the hiding in the woods. I remember the times at the Ristiina cottage when we'd make crêpes, which my Grandpa would always praise, no matter the outcome. I remember Dad jumping into the lake with his socks on, I remember feeding candy to my cousins' dog, I remember the stench of the outhouses and the cellar covered in moss. So many summer-memories, but they all share certain elements: warmth, sun, swimming, ice-cream and relaxation.

levitän siipeni ja lennän pois

Olen lukenut lähiaikoina menneitä tai tämänhetkisiä vaihtariblogeja ja jännitys alkaa pikkuhiljaa kasvamaan. Kaikki tulee pikkuhiljaa ajankohtaisemmaksi, onhan lähtöön vain kolme kuukautta enää jäljellä. Aika tuntuu kuluvan niin nopeasti. Parissa viikossa koulukin on jo ohi, nyt vielä loppurutistus! Olen suunnitellut tässä jo kesääkin, koska kaikkia pitää nähdä, kaikille pitää sanoa hyvästit. Eihän sitä koskaan tiedä mitä vuoden aikana voi tapahtua. Positiivisella asenteella kuitenkin mennään, eihän se ole kuin vain yksi vuosi! Sen jälkeen minulla on rutkasti aikaa kaikille muille.

"Miksi lähdet vaihtoon ja miksi juuri Belgiaan?" kysyi eräs luokkalaiseni eräs päivä. Siihen on monia syitä, monia vastauksia.
Haluan yhden vuoden itselleni, jotta kasvaisin ihmisenä, tekisin kerrankin sitä mitä niin hartaasti kaipaan: tutustun toiseen kulttuuriin, sillä parin viikon lomareissulla ei opi maasta ja sen tavoista yhtikäs mitään.
Kaipaan muutosta ja kaipaan myös opettavia elämyksiä. Olen kuullut, kuinka vaikeaa vaihtovuosi voi olla, mutta kuinka se on yksi elämän parhaimmista vuosista, kun pääsee niiden vaikeuksien yli.
Belgiaan taas tosiaan halusin mennä ranskan kielisyyden takia. Toki, Ranska oli ensimmäinen vaihtoehtoni, mutta ei minua kyllä haittaa yhtään, että päädyin tilan puutteen takia Belgiaan! Belgia on niin keskeinen maa Euroopassa ja olen kuullut siitä niin paljon hyvää.

Suomalaista järvimaisemaa parhaimmillaan

Lately, I've been reading past and current exchangeblogs and the excitement is slowly starting to grow. Everything is slowly becoming more current, since there's only 3 months until I leave. Time seems to pass me by so quickly. In a few weeks, school will be over too, only the final stretches left! I've been planning the summer too, because I need to see everyone, I need to say goodbye. You never know what might happen in one year. However, I'm off with a positive attitude, considering it's just one year! After that, I'll have a lot of time for everyone else.

"Why are you going for exchange and why to Belgium?" a classmate of mine asked. There are many reasons for that, many answers.
I want one year for myself, so that I'd grow as a person and I would for once do what I've wanted so much: get to know another culture, because on a few weeks of vacation you don't really learn anything about it and its practices.
I'm looking for a change and also experiences that teach me something. I've heard how hard an exchange year can be, but how it is one of your life's best experiences when you get past those difficulties.
I wanted to go to Belgium because of the French-language. Sure, France was my first choice, but I'm not sorry at all that I ended up in Belgium! Belgium is such a central country in Europe and I've heard so many good things about it.

käet ilimaan, mie lähen Belgiaan!

Käyn lukion ensimmäistä vuotta SYK:ssa Helsingissä, IB-linjalla, vaikkakin Espoossa asustelen. Rakastan valokuvausta ja matkustelua, ystävistä ja perheestäni puhumattakaan. Ranskan kieli on ollut lähellä sydäntä nelosluokasta asti kun ensimmäisen kerran aloin sitä opettelemaan ja vaihtoon lähteminenkin on ollut mielessä melkein yhtä kauan. Eipä ollut siis ihme, että päätin lähteä vaihtoon ranskankieliseen maahan!

Tänä viikonloppuna tuli se olo, että tästä se lähtee. Nimittäin ensimmäinen vaihto-oppilasvalmennus, YFU:n järjestämänä Virroilla, oli käynnissä! Tunnelma oli aivan mahtava ja lähtiessä aivot vain pursuivat kaikkea tarvittavaa tietoa! Parasta oli kyllä se, kuinka pääsi tapaamaan kaikkia muita Suomesta lähteviä vaihtareita ja kaikki me ollaan ihan samassa tilanteessa. Keskusteluja oli helppo availla ihan pelkästään kyselemällä kohdemaavalinnasta sun muusta.

Workshopit oli hauskoja, vaikka vain muutamien tuntien yöunilla siellä yritettiin lyöttää päät yhteen ja keksiä tapoja selvitä kaikista niistä koettelemuksista mitä vuosi varmasti tuo tullessaan. Vaikka meitä kuinka yritettiin pelotella ja varoitella, niin loppujen lopuksi innostus sen kuin kasvoi, enkä millään malttaisi odottaa!

Tulevat vaihtarit jo uupuneina valmennuksessa

Ada on kohta valmis vetämään aamujumpan!

I'm studying my first year of upper secondary school in SYK in Helsinki, in the IB-programme, although I live in Espoo. I love photography and travelling, not to mention my friends and my family. The French language has been close to my heart since fourth grade when I first began learning it and going for exchange has been on my mind for almost as long. Therefore, it wasn't very surprising that I decided to go as an exchange student to a French-speaking country!

This weekend I got the feeling that this is where it all begins. That is to say, the first exchange student orientation, operated by YFU at Virrat had started! The atmosphere was absolutely amazing and whilst leaving, my brain was overflowing with so much useful information! The best part was how you got to meet all the other students from Finland and how we all are in the exact same position. Conversations were easy to start just by asking about their country of choice and so on.

The workshops were fun, although people had slept just a few hours and we had to work together to come up with ways to survive through all the complications that the year is sure to bring us. Although they tried their best to scare us and warn us, at the end, the excitement just grew and now I can't wait to get out there!