it's not good, it's not bad, it's just different

Nyt on loma loppunut ja koulu alkanut. Loman viimeisen viikonlopun vietin paikallisilla festivaaleilla, tutustuen host-veljeni ystäviin ja ranskankieliseen rock-musiikkiin. Tunnelma oli mahtava ja minulla oli älyttömän hauskaa, sillä pääsin katsomaan miten paikallisissa festareissa kaikki sujuu. Pääkaupunkiseutulaisen tytön silmien läpi katsottuna, festarit olivat suloisen pienet, mutta sekin sinänsä hyvä asia, sillä näin tunnelma oli tiiviimpää ja pääsi helposti lavan viereen kirkumaan jos tarvetta oli. Tapasin monia mahtavia tyyppejä ja tutustuin enemmän Belgialaisen nuorison kulttuuriin.

Sitten alkoikin jo koulu, joka oli aikamoinen shokki, sillä eroavaisuudet suomalaisen koulusysteemin kanssa ovat huimat. Olen täällä ns. "viidennellä" luokalla, joka periaatteessa vastaa lukion toista luokkaa. Täällä koulut kuitenkin aloitetaan jo 6-vuotiaina, ja täten olen vuotta nuorempien kanssa. Täällä ei ole Suomen lukioiden kurssisysteemiä, vaan on omat luokat ja nämä jaotellaan sen mukaan mitä kukakin haluaa opiskella. Pakollisia tunteja on enemmän kuin Suomessa ja valinnaisetkin ovat tietyllä tavalla rajoitettuja. Vaihtarina saan muutamia vapautuksia ja minulla on vain 29 viikkotuntia, mutta se ei tarkoita, että olisin yhtään vähemmän koulussa kuin muut, sillä ellet ole "abi", niin joudut istumaan kaikki "hyppytunnit" opiskelusalissa, jossa tarkistetaan oletko paikalla. Koulupäivät ovat siis aina samanpituiset: 8:15-16:00, paitsi keskiviikkoisin, jolloin koulusta pääsee jo klo 12.

Ensimmäinen huomio jonka tein oli se, että luokkahuoneissa seinäkellon tilalla oli risti tai ei mitään. Tunneilla ei siis tiedä mitä kello on, ellei omaa rannekelloa, sillä kännyköiden käyttö on hyvin vahvasti kiellettyä. Suomessakin kännyköiden käyttö tunnilla on kiellettyä, mutta tätä sääntöä joustetaan aika paljon ja voi milloin tahansa tarkistaa kellonajan jos on tarve, vaikka yleensä kaikissa luokissa on kello. Toiseksi, luokanvalvojasi lukee ääneen lukujärjestyksen, joka pitää itse kopioida pakolliseen oppimispäiväkirjaan. Tämä päiväkirja annetaan ja siihen pitää täyttää jokaisen tunnin jälkeen ne aiheet jotka on käsitelty sillä tunnilla. Täällä muutenkin vaaditaan tarkkaa huolenpitoa kaikista papereista ja materiaaleista, jotka annetaan, ja sen takia kansiot ovat täällä hittijuttu.

Noin yleisesti katsottuna, täällä koulu on paljon tiukempaa kuin Suomessa. Määritellään hyvin tarkkaan miten pitää käyttäytyä ja miten se vaikuttaa arvosanoihin jos näin ei tee. Rangaistukset ovat myös paljon kovempia ja oppilaille asetetaan paljon enemmän rajoituksia kuin Suomessa. Otan vapauden sanoa, että Suomen lukiossa oppilaalle itselleen asetetaan vastuu siitä, haluaako hän oppia vai ei, kun taas tuntuu, että täällä se oppiminen yritetään pakottaa oppilaalle ja oppilaalta vaaditaan paljon enemmän.

Itselle tämä ensimmäinen kouluviikko on ollut rankka. Aikaiset herätykset ja pitkät koulupäivät, joiden aikana joutuu keskittymään 110% joka sekunti, jotta pysyisi edes vähän kärryillä, väsyttävät tämän tytön alta aika yksikön. Helppoa se ei ole, helppoa se ei tule olemaan. Istun tunneilla täysin kateissa, kun pitäisi ottaa ranskaksi muistiinpanoja siitä mitä opettaja sanoo ranskaksi. Aivoni eivät vaan pysty toimimaan niin nopeasti. Siinä, missä muut ajattelevat "ensimmäinen maailmansota" ja kirjoittavat sen ylös, minä joudun ensinnäkin ymmärtämään mistä edes puhutaan, sitten löytämään ne avainsanat ranskaksi, sitten miettimään miten ne kirjoitetaan ja sitten kirjoitan oudon sekamelskan sanoja, jotka eivät tarkoita millään kielellä mitään.

Kolme viikkoa Belgiassa ja tuntuu kuin olisin ollut tässä hämmentävässä pyörteessä jo paljon kauemmin.

tuliaiset festareilta

paikallista maisemaa

Now my vacation is over and school has started. I spent my last weekend of vacation at a local festival, getting to know the friends of my host-brother and French rock music. The atmosphere there was awesome and I had so much fun, because I got to see how things work out at a local rock festival. From the eyes of a girl, who lives in the capital region, this festival was adorably small, but that was actually a good thing, because now the general feeling was a lot more intense and you could easily find your way to scream next to the stage if you had the need. I met many amazing people and got to know a little bit more about the culture of Belgian youth.

Then school started, which was quite a shock, because the differences between the Finnish school system are huge. I’m here in “fifth” grade, which is pretty much equivalent to the second grade of upper secondary school in Finland. Although, here you start school at the age of six, so I’m among people who are one year younger than me. Here you don’t have the course-system which can be found in Finnish upper secondary schools, but instead you have your own classes and these are created according to what each person wants to study. There are a lot more mandatory classes than in Finland and even the electives are restricted in some ways. As an exchange student, I get a few exemptions and I only have 29 weekly hours, but that doesn’t mean that I get to be in school any less than the other students, because unless you are a “senior”, you have to sit in a study hall for all your “skips”, where they check that you are present. Thus, the school days are always the same length: 8:15-16:00, except on Wednesdays, when you get out of school already at 12.

The first thing I noticed, was that instead of a clock on the wall of the classroom, there is a cross or nothing. That means that you have no idea what time it is during the lesson, unless you have a watch of your own, because it is strictly forbidden to use your cellphone. The use of cellphones is forbidden in Finland too, but that rule is stretched pretty much and you are able to check the time if you need to, although usually each classroom has a clock on the wall. Secondly, your classroom teacher reads out your schedule, which you have to copy down into an obligatory class journal. This journal is given to you and you have to fill in the topics discussed in class after each lesson. You are also required to take extremely good care of all the papers and materials given to you and because of that, files are a huge thing around here.

Generally speaking, school is a lot more strict here than in Finland. It is very specifically defined how you should act and how your actions affect your grades. Punishments are a lot more tough and a lot more restrictions are set for students than in Finland. I’m taking the liberty to say, that in Finnish upper secondary schools, the student himself is responsible for whether he wants to learn or not, while here it seems as though the learning is forced onto the student and a lot more is required from the student.

For me this first week of school has been really tough. The early mornings and the long schooldays, during which I have to concentrate 110% every second to keep up even just the slightest bit, make this girl exhausted in no time. It’s not easy and it won’t be easy. I sit in class completely lost when I should be taking notes in French about what the teacher is saying in French. My brain just doesn’t have the capability to work that fast. While the others need only to think “first world war” and write it down, I need to understand what the topic is, then finding the keywords in French, then figure out how to write them down and then I write down a bundle of words that don’t make any sense in any language.

Three weeks in Belgium and it feels like I’ve been in this confusing mess for a lot longer.