YFU-tapaaminen oli
älyttömän mahtavaa, vaikka saavuinkin muodikkaasti myöhässä (hups!). Tuntui
kuin yhden kokonaisen viikon puhumiset ja kommunikoimiset tulivat ulos yhtä
aikaa, koska en ole tosiaan pystynyt ollenkaan ilmaisemaan itseäni ranskaksi,
mutta nyt pääsin puhumaan englantia (ja myös jonkun verran suomea!). Tapasin monia ihania ihmisiä ja ymmärsin,
että tuo YFU yhteisö on todella mahtava. Ystäviä saa tavallaan ilmaiseksi,
koska jokaisen kanssa menee läpi kaikki samat tunteet ja tapahtumat ja niitä
pääsee jakamaan yhdessä. Heti alusta alkaen on jotain yhteistä kaikkien kanssa.
Tapaamisessa meille järjestettiin monenlaisia pelejä ja leikkejä, jotta
päästiin tutustumaan toisiimme ja myös tutustumaan Liègeen. Oli kyllä hirmu hauskaa!
Toinen viikkoni täällä on
hyvin lähtenyt käyntiin ja olen huomannut, että oma ranskankielen taitoni on
parantunut huimasti, vaikka muut eivät sitä välttämättä huomaakaan. Viikonlopun
aikana pystyin jopa keskustelemaan
ranskaksi erään returneen kanssa, josta olin erittäin ylpeä! Vielä tämä viikko
lomaa, sitten on aika mennä kouluun. Se ei pelota minua yhtään niin paljon kuin
aikaisemmin, ehkä sen takia, että ymmärrän nyt jo paljon enemmän kieltä ja
tunnen sieltä valmiiksi jo muutama ihmistä, joista yksi on jo lupautunut
viettämään aikaa kanssani.
Meidän piti kuluttaa tietty määrä saippuaa aikarajoituksineen... |
Saksa, Suomi ja Viro! |
The YFU-meeting last weekend was amazing, even though I arrived a little bit late (oops!). All the talking and communicating that I’ve been unable to get out of me suddenly came out at once, because I finally could express myself using English (and some Finnish too!). I met a ton of wonderful people and I understood that this YFU community is incredible. You get friends somewhat free, because you go through the same feelings and events with everyone and you get to share them together. Right from the beginning, you have something in common with everyone. They organized all sorts of games for us at the meeting so that we got to know each other, as well as Liège. It was a bunch of fun!
My second
week here has started well and I’ve noticed a huge improvement in my French,
although others might not notice it. During the weekend, I was able to actually
keep up a conversation in French with one of the returnees, which I was very
proud about! One more week of vacation and then it’s time to go to school. It doesn’t
freak me out as much as it used to, probably because I understand the language
a lot better now and I already know a few people from there, out of which one
has promised to spend time with me.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti